Laihdutusurakkaa on nyt kestänyt...16 viikkoa? Kamalaa kuinka nopeaa aika menee. Mitä lähemmäs pääsen tavoitettani, sitä vaikeammaksi homma alkaa käydä.

Vaikka on suositeltavaa käydä vain sen yhden kerran viikossa puntarilla, löydän itseni joka aamu tästä asennosta. Tänään sain pienimuotoisen hepulin, kun viholliseni näytti +300g eiliseen. Ainut ajatus päässä on vain mistä se on tullut? Jos oikein järjen kanssa sitä ajattelisi, on täysin normaalia että paino heittelee jopa reiluun kiloon saakka päivittäin. Näin meille on sanottu. Onkin täysin eri asia, ajattelenko mä järjellä  sillä hetkellä kun se puntari heilahtaa väärään suuntaan? Ei, en ajattele. Välittömästi alkaa itsetutkistelu ja soimaaminen syömisistäni.

Taisin mainita blogin alussa, kuinka mua pännii etten ottanut mittanauhalla mittoja ylös homman alkaessa. Vaatteet on toki aina se paras mittari senttien kadotessa, mutta mä olen numeroihminen, kaipaan virallisia numeroita joita käytän mittareina projektissani.

Veikkaisin tällä hetkellä kaventuneeni noin 20cm, ainakin kun vedin päälleni Lukaksen ristiäisissä pitämäni mekon. Sinne mahtuisi vielä puolikas uutta minää sisään.

Huomenna siis puntarille. Piru vieköön jos se näyttää vähemmän kuin kilon pudotus, koska punnitusväli on pidentynyt 10 päivään.